Mieleistä iltaohjelmaa

Vietettiin tänään kiva ilta Piitun kanssa Mustialan upeissa maisemissa! Seura oli loistavaa ja Piitukin nautti sydämensä kyllyydestä, kun sai painella menemään pellolla ja perässä kirmasi vähintäänkin yhtä vauhdikas Boris. Boriksen kanssa Piitu tuli edelleen toimeen mainiosti, mitä nyt vähän piti innokasta poikamiestä komentaa välillä rauhottumaan. Onneksi Boris ei tuntunut kuitenkaan pistävän pahakseen pientä jöönpitoa. ;)

Hetki käveltiin ensin peltoja pitkin ja koirat päästivät isoimmat höyryt pois. Piitun suureksi iloksi edessä alkoi myös siintää järvi, jonne typy yritti moneen otteeseen päästä pomppaamaan. Lopulta päästiin rannalle, joka osoittautuikin oikein mukavaksi koiranuittopaikaksi! Piitu paineli tietysti heti veteen, mutta afrikkalainen ystävänsä ei oikein ymmärtänyt veden päälle. Boris ei vaan voinut ymmärtää miksi Piitu haluaisi mieluummin polskia vedessä kuin leikkiä hänen kanssaan! Kovin poika kuitenkin yritti mennä veteen, mutta vielä ei vaan ollut oikea aika. Ensi kerralla toivottavasti Boris uskaltautuu taas vähän pidemmälle veteen :)



Piitu sen sijaan uiskenteli ihan antaumuksella keppien perässä ja ihan kivannäköisesti jaksoi uida oikealla tekniikalla. Toivottavasti nyt vaan jatkossa päästäisiin uimaan mahdollisimman usein, on se vaan niin verratonta liikuntaa!

Saatiin reissuin aikana myös ihan hyvää hihnakävelytreeniä. Mehän ei olla pitkään aikaan oikeastaan tehty kaverilenkkejä hihnassa, joten teki ihan hyvää vähän palautella pienen Piisamin mieleen miten hihnassa käyttäydytään. Boris oli oikein ihanteellinen treenikaveri ja -häiriö, sillä B osasi kävellä hihnassa hienosti ja rauhallisesti, eikä siis mitenkään käytöksellään provosoinut Piitua riehumaan. Eikä Piitukaan juuri Boriksen perään hinkunut, enemmän yritti vaan vetää eteenpäin. Kuitenkin ihan mukavasti meni remmikävelykin ja mikäs siinä oli kävellessä ja upeita rakennuksia ihastellessa! :) Palkinnoksi piskit pääsivät vielä päästelemään toisellekin pellolle ja kivaa oli.

Ihana Boris komeana!

Mentiin vielä lenkin lopuksi jalkapallokentälle ottamaan lyhyet tottistreenit. Etäisyyttä otettiin taas reilusti ja Piitulla meinasikin vähän tulla suru puseroon kun ihana poika lähti kauemmas. Onneksi namit alkoivat kuitenkin maistua ja saatiin vähän treenattua. Otettiin lähinnä perusasentoja ja paikallamakuuta. Hyvin pysyi typy paikallaan, vaikka Boris tokoili näköetäisyydellä ja kentän reunaankin ilmestyi jalkapallopoikia palloa potkimaan. Hyvää häiriötreeniä siis.

Kaikki kuvat ottanut Sanna Eeva.

Ihan tyytyväinen olin Piitun tekemiseen, tällä kertaa pystyi keskittymään paljon paremmin vaikka vähän mieli olisi Boriksen luo tehnytkin. Boriksen vika kun on niin ihana!

Piitulla ja emännällä oli molemmilla siis tosi kivaa! Onneksi suunnitelmissa on jo seuraava treffikerta ensi viikolle. :)