Sunnuntaina 26.2. pääsi Ninja taas pyörähtelemään kehään pentunäyttelyssä Lohjalla! Oltiin Kaisan ja koirien kanssa melko ajoissa Showlinkin hallilla ja kehäkin oli reilusti myöhässä... Pitkään jouduttiin siis odottelemaan, mutta onneksi Ninja otti täysin rennosti omassa kevythäkissään ja lähinnä makoili koko ajan. :) Ihanaa, en voisi juurikaan parempia kisahermoja koiralta toivoa! Halli oli taas tosi täynnä koiria ja ihmisiä, vaikka puolet roduista oli kehissä jo lauantaina.
Ninjan luokkaan (7-9kk nartut) oli ilmoitettu 9 koiraa, joista kaksi oli poissa. Kehässä oli silti kiitettävästi ruuhkaa :) Valitettavasti Ninja pelästyi tuomaria jo heti alkuun. Se oli kovin kiinnostunut edessä seisovasta Martta-siskosta, eikä varmaan edes tajunnut että oltiin kehässä... kun sitten tuomari tuli lähemmäs, Ninja vähän säpsähti ja päästi aika komean haukun. Yksilöarvostelussakin Ninja hieman väisti tuomaria, eikä hampaiden katsominen mennyt ollenkaan niin hyvin kuin ensimmäisellä kerralla. Seisominen arvosteltaessa ja tuomarin kopeloidessa sujui ok, tosin en koskenut Ninjan jalkoihin ollenkaan, vaan annoin sen seistä melko vapaasti. Koira oli kuitenkin selkeästi vähän herkällä tuulella pelästymisen takia, joten en halunnut stressata tai painostaa sitä enempää.
 |
| Ninja yksilöarvostelussa |
Koska Svea-sisko oli poissa, oli Ninja viimeinen yksilöarvostelussa. Sen jälkeen seistiin taas muiden narttujen vieressä ja juostiin kierros kehän ympäri. Olin jo henkisesti valmistautunut poistumaan kehästä, kun suureksi yllätykseksi tuomari viittoikin meidät jonon ensimmäiseksi! Muutkin Vastakarva-siskot kärrättiin myös jonoon meidän perään, eli lopulta neljän parhaan joukossa oli neljä Vastakarvalaista! Tuomari juoksutti vielä yhden kierroksen (jonka aikana allekirjoittanut pidätti hengitystään) ja sen jälkeen sijoitti Klaran neljänneksi, Martan kolmanneksi, Aidan toiseksi ja Ninjan
ENSIMMÄISEKSI! Ninja ja Aida saivat myös
KP:t ja samalla Ninjasta tuli myös
ROP-pentu, sillä ainut urospentu ei saanut KP:tä. Huikea hetki :)
Ninjan arvostelu, tuomari
Jaana Hartus:
"
Erinomaista tyyppiä oleva, ikäisekseen jo varsin lupaava runkoinen ja luustoinen nuori narttu. Ilmeikäs lupaava pää, hyvä vahva ylälinja, tasap. kulmaukset, hyvä askelmitta, hyvä ridge."
Pitkä odotus sai siis jatkoa, kun jäätiin tietysti ryhmäkehiin. Ninja nukkui häkissään ja handleri tankkasi yhden munariisipasteijan, jottei pyörtyisi. Kaiken odottelun jälkeen meinattiin vielä myöhästyä kehästä, koska kuulutukset olivat hieman epäselvät... vauhdilla nakkasin näyttelyremmin Ninjan kaulaan ja juostiin kehään muiden kutosryhmäläisten kanssa. Tuomari suoritti esiarvioinnin varsinaisen kehän ulkopuolella ja Ninja käyttäytyi hienosti! Se seisoi upeasti ja kärsivällisesti, eli pieni väsymys siis toimi meidän tapauksessa. Hetki odoteltiin toisen ryhmän sijoituksia ja sitten oli meidän vuoro mennä "isoon kehään". Tuomari juoksutti jokaisen ja alkoi sen jälkeen kätellä osaa koirakoista pois. Olipa taas huikea tunne huomata, että oltiin Ninjan kanssa neljän parhaan joukossa! Kuuluttaja alkoi luetella sijoittuneita ja odotin tietysti koko ajan kuulevani meidän numeron. Ryhmän neljäs ja kolmas kuulutettiin ja lopulta meitä oli vierekkäin enää kaksi; me Ninjan kanssa sekä beagle handlereineen. Muistan kuinka katsoimme tämän toisen handlerin kanssa toisiamme ja molemmat hymyilivät yhtä jännittyneesti. :) Kuuluttaja luetteli ryhmän kakkosen numeron ja niin uskomatonta kuin se olikin, se ei ollut meidän numero! Ninja meni ja
voitti ryhmän! Juostiin Ninjan kanssa ykköspaikalle ja koitin saada sitä seisomaan, tosin olin itse niin iloinen ja onnellinen, että Ninjakin vaan riehui ja yritti syödä ruusukkeen. :D
 |
| RYP-1!! |
Palkintoposeeraus jäi huonoksi, mutta en todellakaan jaksanut välittää. Ryhmäkehän jälkeen kaapattiin palkinnot matkaan ja mentiin ottamaan Ninjasta muutama seisotuskuva. Siinä sentään maltoin keskittyä seisottamiseen vähän paremmin ja saatiinkin hiukan edustavampi kuva.
Pitkä päivä jatkui siis vielä hetken ja edessä oli BIS-kehä. Käytiin pyörähtämässä siellä todellakin vain harjoituksen ja ilon vuoksi, sillä enempää sijoituksia ei herunut. Oli kyllä silti hienoa olla siellä oman koiran kanssa! Ninja oli selkeästi jo tosi väsynyt, mutta tsemppasi niin hienosti loppuun asti. Se oli oikein vaivaton ja helppo esitettävä. :)
Huh mikä päivä siis! En voisi olla ylpeämpi hienosta tytöstäni, joka pääsi todella loistamaan. :) Suurimmat kiitokset
Kaisalle paitsi tästä ihanasta koirasta myös seurasta, tuesta ja tsemppauksesta kehän laidalla!! Unohtamatta tietenkään meidän kyyditsemistä, päivä oli siis tosi pitkä meille kaikille. Kotona seitsemän maissa Ninja raahautui häkkiin nukkumaan, eikä siitä kuulunut ääntäkään tai näkynyt vilaustakaan loppuiltana. Muutaman tunnin päästä herättelin sen iltapalalle ja -pissalle, ja sitten käytiin koko sakki nukkumaan. :)
Kuvat: Kaisa Kosonen
