Toiminnallista arkea

Eilen käytiin Piitun kanssa ottamassa pienet tokotreenit taas pihalla. Aloitettiin pepputreenillä eli perusasennoista ja palkkailin aika paljon myös ihan kontaktista. Sitten lyhyitä seuraamispätkiä, joihin perusasento loppuun. Kontakti pysyi ihan hyvin yllä, mutta koira jäi edelleen liiaksi sivuun. Jäävistä otettiin ensin seisomista, nyt P alkaa jo ihan nätisti pysymään paikallaan vaikka otan askeleen tai pari taaksepäin. Seisomista otin ihan niin, että itse peruuttelin Piitun edessä. Maahanmenoa taas tehtiin pienen seuraamisen jälkeen. Piitu meni nopeasti ja tarkasti maahan, ja pysyi siellä vaikka jatkoin matkaa eteenpäin. Malttoi myös odottaa vapautusta eikä ennakoinut, tähän on selkeästi auttanut se, että palkkaan aina sivulle palattuanikin Piitua maahan enkä ota perusasentoa enää siihen loppuun kisamaisesti, vaan vapautan suoraan maasta.

Tänään oli taas mukavan toiminnallinen päivä. :) Aloitettiin aamupäivällä tokovalmennuksen merkeissä. Piitu pääsi ensimmäisenä hommiin ja otti taas aluksi tuntumaa noutokapulaan. Aluksi vaan kosketuksia, sitten otti jo ihan itse sen suuhun, mutta tiputti kyllä samantien. Tassullakin vähän kokeili läpsiä kapulaa, että josko sillä saisi vähän leikkiä...

Sitten päästettiin koira remmistä ja katsottiin kuinka kauan neiti jaksaa tällä kertaa rällätä ympäri kenttää. Aika kauan jaksoi ja kun hanki vielä kantoi mukavasti, niin mikäs siinä oli juostessa. Hauskasti kyllä välillä vilkuili meidän suuntaan ja odotti selkeästi että kutsun sen luokse. Kutsua ei kuitenkaan heti tullut, vaan palkattiin neitiä kun se päätti omatoimisesti tulla luokse. Lopuksi kyllä kutsuin sitä heti kun se katsoi meihin päin, muuten varmaan seisottaisiin vieläkin siellä kentällä Piitua odottamassa... ;)

Näin se rällästi, kivaa oli!

Myös lyhyttä seuraamispätkää otettiin, paljon käännöksiä ja jos koira tipahti vauhdista, jatkoin itse matkaa namien kanssa. Tämä pitäisi takoa nyt ohjaajalle kalloon: matka jatkuu ja nampat loittonevat -> koira tulee hyvin nopeasti takaisin vierelle kun oppii että namia saa vain vierellä. Nytkin Piitu tuli nopeasti takaisin, eikä lähtenyt edes hangille rallaamaan vaikka tilaisuus oli.

Niin vinossa, mutta tänään en saanut puuttua siihen. ;)

Otettiin jopa täyskäännöksiä pitkästä aikaa, ensin käännyin oikealle eli poispäin koirasta mutta myös Annen kehotuksesta vasemmalle, eli koiraa päin. Käännökset menivät oikeastaan hämmentävän hyvin, ottaen huomioon että ne ovat olleen aika paitsiossa kun olen keskittynyt hinkkaamaan vain suoraa pätkää. Seuraamiset meni tänään muutenkin ihan ok, luultavasti koska en itse "ehtinyt" oikeastaan edes miettiä asiaa sen kummemmin. Anne käskytti että liikkeelle ja mehän mentiin! Koitin lähinnä palkata runsaasti ja kuunnella samalla Annen neuvoja, vinosta perusasennostakaan ei kuulemma tarvinnut tänään välittää. Tekee hyvää siis meikäläiselle toimia melkein ilman aivoja, mitään turhautumista en tuntenut. ;)

Kaikki ylläolevat kuvat ottanut Sanna Eeva.

Piitu pääsi myös tekemään eteenmenoa piiitkästä aikaa. Lainattiin Borikselta keltaista ruokakuppia, jonka kanssa Anne meni ensin parin metrin päähän ja lopulta kentän toiseen päähän. Ei hetsattu, vaan Anne kiinnitti Piitun huomion kuppiin ja samalla kun laski sen maahan, irrotin Piitun hihnasta ja sanoin "eteen!". Piitu lähti kuin tykin suusta kupin luokse joka kerta! Oma tehtäväni oli ehtiä Piitun luokse ennenkuin neiti ehtii tyhjentämään sen lihapullista. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta onneksi P pysyi hienosti kupilla odottamassa lisäpalkkaa. :) Eli jatkossa eteenmenotreeniä ruokakupin kanssa ja ei hetsausta.

Ihme kyllä, eteenmenoharjoitus rauhoitti Piitua aika lailla ja meidän osuuden loppupuolella se oli jo ihan mukavan tuntuinen ja keskittynyt treenikaveri. Tätä mielentilaa haetaan ja toivottavasti sen saavuttaminen nopeutuu mitä useammin päästään Annen kentälle treeneihin... Kokonaisuudessaan hyvä mieli jäi ja treeni-into kasvoi taas harppauksen! :)

Sitten koitti päivän fyysinen treeni eli mentiin Elonkiertoon ja hienosti hommia tehneet piskit pääsivät nauttimaan vapaudesta. Meillä on kyllä kahdella viime kerralla käynyt uskomattoman hyvä tuuri säiden suhteen, tänäänkin oli aivan ihana auringonpaiste joka lämmitti juuri sopivasti! Käveltiin mukava lenkki koirien juostessa ympärillä.

 

Tossua naamaan!

Ulkoreippailun jälkeen suunnattiin Boriksen ja Sannan luokse vielä kahvittelemaan ja höpöttämään koirajuttuja. Koirat osoittivat uskomatonta kestävyyttä painiessaan lähes tauotta koko parituntisen, minkä siellä vietimme. Hetken ne malttoivat makoilla paikoillaan, mutta sitten sama meno jatkui taas. Ihme jos kummastakaan ei löydy yhtään hampaan- tai kynnenjälkiä! Kiitos emännälle ja nelijalkaiselle isännälle kun saatiin tulla, oli kivaa!

Sopuisasti samalla vesikupilla!

Pystypaininäyte

Ehdittiin Piitun kanssa kulkea kotimatkaa pari minuuttia, kun kutsu kävi jo koirapuistoon. Lähdettiin sitten kun ilmakin oli niin ihana, kerrankin siitä tuli nautittua kunnolla. Piitusta irtosi puistossakin vielä pienet spurtit, niistä vähän todistusaineistoa alla :)

Puistosta suunnattiin kaupan kautta kotiin ja nyt jaloissa lepäilee niin kovin rauhallinen koira. :) Loistavaa, lisää tällaisia päiviä!