Tokon suhteen olen koittanut nyt pitää kiinni siitä, että joka päivä tehdään edes jotain pientä. Lähinnä siis kaukoja ja perusasentoja sisällä, katsekontaktia seuraamisessa ja liikkeestä maahanmenoa ulkona lenkillä. Kaukoissa seisomisesta maahanmeno alkaa sujua, hippasen vielä avitan käden ja namin kanssa, mutta liikerata tuntuu olevan jo vähän lihasmuistissa. :) Kaukot on kyllä ihan mun lempparijuttu treenata sisällä, tosin saa nähdä päästäänkö ikinä niin pitkälle että niitä päästäisiin tekemään ihan kisoissakin... ;)
Tänään käytiin ulkona taas treenailemassa vähän pidempi pätkä. Ensin otettiin seuraamista niin että palkka tuli heti ensimmäisen askeleen jälkeen, lisäksi palauteltiin mieleen sitä, että liikkeen loppuun kuuluu myös istua. Piitun seuraaminen on turhauttavan vaihtelevaa! Välillä se esittää tiivistä ja innokasta seuraamista kun mikäkin tokovalio, välillä taas jää puolen metrin päähän sivulle ja jätättääkin vielä.
Jäävistä otettiin yksi maahanmeno, oli nopea ja suorakin, koska Piitu jopa seurasi ennen maahan-käskyä! Kävelin pari metriä eteenpäin ja palasin sivulle seisomaan. Vapautin ilman perusasentoa, koska Piitulla on tapana ruveta ennakoimaan tässäkin, parempi siis että tehdään perusasento siihen loppuun enää harvemmin. Liikkeestä pysähtymiseen liittyen treenattiin paikallapysymistä, eli käskin Piitun seisomaan paikallaan ja samalla liikuskelin sen ympärillä palkaten aina välillä. Pääsin jopa kiertämään sen ympäri metrin etäisyydeltä, pää vain kääntyi mutta koira pysyi paikallaan! Treenataan nyt tätä pysähtymistä osissa, eli ensin varmaksi paikallaan pysyminen vaikka minä liikunkin. Samaa pitäisi muistaa tehdä edelleen myös maahanmenossa ja istumisessa, ettei P häiriinny vaikka liikkuisinkin eri suuntiin sen ympärillä.
Paikallamakuu oli tänään tosi lyhyt, en tosiaan kääntänyt selkääni neidille tällä kertaa vaan pakitin takaisin palkkaamisen jälkeen. Häiriötä oli jonkin verran ohikulkijoiden muodossa, Piitu katseli niitä vähän mutta pysyi kuitenkin maassa. Vapautin tästäkin ilman perusasentoa takapalkalle.
Kaukoista otettiin muutama maahan-seiso noin puolentoista metrin etäisyydeltä ja heittelin nameja palkaksi. Ylösnousemiset oli nopeita eikä Piitu oikeastaan liikkunut juurikaan, ehdin palkata sen aina heti nousemisen jälkeen. Istu-maahan on edelleen nopea, tällä kertaa P ennakoi yhden kerran istumisen, muuten malttoi odottaa käskyä.
Otettiin myös muutamia luoksetulon loppuasentoja ihan lyhyestä matkasta. Piitu tuli hyvin aika lähelle, mutta istui pariin otteeseen myös vinoon oikealle. Lopuksi vielä luoksetulo ehkä 10 metristä, oli vauhdikas ja tuli taas avitettuna loppuasentoonkin.
Piitu oli ihan ok tuulella tänään, paikoittain oli tosi hyvä mutta välillä esiintyi taas tuttua turhautumispiippausta. Jostain syystä etenkin perusasentoon tullessaan Piitu pitää ääntä, en ihan vielä ole keksinyt miksi... jotenkin se vain kiihdyttää sitä, varsinkin useamman toiston jälkeen.
Treenin jälkeen Piitu pääsi palkaksi kiipeilemään lumikasan päälle ja rikkomaan lumikökkäreitä. Neiti oli taas ihan tohkeissaan. Piitua on joskus niin helppo miellyttää. ;)
Notes to self:
* SUUNNITTELE TREENIT PAREMMIN ETUKÄTEEN!
* Muista kehua, kehua, kehua! Tokon pitää olla kivaa Piitun mielestä.
* Lelupalkka taas kokeiluun varsinkin jäävissä liikkeissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti