torstai 6. tammikuuta 2011

Never thought I'd see this day...

Uskomatonta mutta totta. Tänään aamuyöllä (joo-o, Piitun ruoka-ajat ei todellakaan ole säännölliset) todistin jotain ihmeellistä: Piitu tokoili raksupalkalla. Ja vielä innoissaan, häntä heiluen ja tosi särmänä!

Piitun raksumerkki on ollut nyt jo varmaan melkein vuoden Pro Pac Lamb&rice, ainoa raksu mikä on tähän mennessä ollut oikein sopiva neidin herkkismahalle ja pitänyt turkinkin hyvin yllä. Tänään laitoin joukkoon vähän James Wellbelovedin Turkey&rice -nappuloita, joita olin töistä saanut muutaman näytepussillisen verran. JW sopii yleensä tosi hyvin allergisille ja herkkämahaisille koirille ja olen sitä Piitullekin harkinnut, mutta vielä ollaan pysytty Pro Pacissa. Anyway, ajattelin koittaa ihan huvikseni mitä Piitu sanoisi, jos pyydän sen istumaan ja annan palkaksi yhden uusista JW-raksuista. Piituhan sanoi että "nam!" ja tapitti silmiin. Pyysin menemään maahan ja annoin taas raksun palkaksi. Ei sylkenyt sitä ulos ja katsonut halveksivasti päälle (kuten aikaisemmin jos olen erehtynyt kokeilemaan raksupalkkaa!) vaan heilutti häntää ja tapitti taas silmiin. Niinpä rohkaistuin kokeilemaan myös Pro Pac -nappulaa palkkana ja aina vain Piitu teki innokkaasti mitä pyysin! Kaukoja, perusasentoa sekä humputteluna pyörimistä molempiin suuntiin :)

Herätin varmaan kaikki seinänaapurimme kun kehuin neitiä niin vuolaasti, mutta että se oli hieno! Toki, takana oli taas pari päivää Piitulle niin tyypillistä nirsoilua ja paastoamista, joten ehkä sillä oli oikeasti nälkä... mutta iloitsen tästä nyt ja toivon että sama onnistuu ehkä jatkossakin! Olen nimittäin vahvasti sitä mieltä, että energiselle koiralle tekisi hyvää ansaita oma ruokansa tekemällä "töitä". NEUt, lihat yms. Piitu saa tietty jatkossakin kupista, mutta ehkä joskus kun aurinko/kuu/planeetat ovat oikeassa asennossa, voisi Piisami tienata raksut esimerkiksi tokoilemalla... ;) Tänään P sai pienen treenisession jälkeen loput raksut öljyn ja kermaviilin kera kupista, kun en halunnut pilata sen hyvää fiilistä.

Ei kommentteja: