Kootut treenit

Perjantaina piti heti päästä treenailemaan tokoa, kun valmennuksesta jäi into päälle. :) Keskityttiin lähinnä siihen seuraamisen oikeaan paikkaan. Piituhan tuppaa helposti jäämään tosi väljäksi, mutta kun keksin niinkin yksinkertaisen asian kuin palkkakäden vaihtamisen vasemmasta oikeaan, tuli se heti paljon tiiviimmäksi. Otettiin paljon lyhyitä pätkiä, joissa kontakti pysyi jo kivasti yllä, sekä kääntymisiä oikealle ja vasemmalle. Muutama täyskäännöskin tehtiin, Piitulla ei onneksi ole juurikaan ongelmaa kropan käytössä, vaan se venyy ja vanuu ;) Käännökset oikealle ovat sata kertaa paremmat kuin vasemmalle, mutta eiköhän se siitä kunhan ohjaaja muistaa opetella kävelemään! Olen monta kertaa treenannut käännöksiä ilman koiraa, mutta heti kun tehdään Piitun kanssa yhdessä, unohdan täysin keskittyä niihin omiin jalkoihin ja askeliin.

Otettiin myös vähän kaukoja, istu-maahan sekä maahan-seiso. Istu-maahan on edelleen ihan kiva, tosin nyt Piitu alkaa jo ennakoida käskyjä... pitää siis vaihdella käskyjä enemmän, eikä tehdä aina samaa istu-maahan-istu-maahan-palkka-komboa. Käskytän myös edelleen ihan liian tiuhaan tahtiin, pitäisi treenata myös niitä koemaisia pidempiä välejä. Maasta seisomaan alkaa olemaan tosi nopea ja näpsäkkä. Nyt sitten seuraavaksi pitäisi alkaa enemmän treenata sitä oikeaoppista maahanmenoa seisomasta, ettei Piitu liiku liikaa paikaltaan.

Lauantaina tehtiin vain peltojälkeä. Tallasin noin 20-metrisen jäljen omasta mielestä aika haastavalle alustalle, parin tontin välissä olevalle "joutomaalle", jossa oli vähän pidempää ruohoa ja heinää, mitkä olivat kyllä ihan kohmeessa. Laitoin taas märkäruokaa joka askeleelle ja nyt ensimmäistä kertaa tein jäljelle kulman! Tarkoitus oli kyllä aloittaa loivista kaarteista, mutta koska treeniseura innosti niin tuli sitten tehtyä ihan oikea kulma ;) Piitu aloitti taas vauhdilla ja jätti parilta ensimmäiseltä metriltä ruuan syömättä. Kun sitten pidättelin vähän liinasta, nosti nenän ylös ja pomppasi pois jäljeltä. Että näin, ei siis taas kestänytkään vauhdin hillintää. Palautin neitosen jäljelle ja toisella yrittämällä rauhoittuikin vähän. Ensin paineli kulman ohi, mutta tuli nopeasti takaisin ja palasi ehkä metrin takajälkeä. Taas nenä oikeaan suuntaan ja tällä kertaa Piitu malttoi jopa syödä namit ja jäljesti kulman hienosti. Vähän tällainen shokkialku siis kulmien treenaukseen, jatkossa sitten vähän helpompia harjoituksia.

Eli meidän suurin ongelma (ja samalla myös vahvuus) on Piitun järjetön into jäljelle. Tarkkuus kärsii vauhdista aika lailla, vaikka Piitu osaa myös korjata virheitänsä itse, näkisin sen silti mieluummin tekemässä kerralla tarkkaa työtä. Ihanaa että Piski rakastaa nenätyöskentelyä näin paljon, mutta kumpa se malttaisi myös pitää ne aivot mukana touhuissa :) Jatketaan siis tarkkuusharjoituksia. Muuta ei lauantaina sitten treenailtukaan, vaan Piitu sai keskittyä BJ:n ja Chicon möyhentämiseen.

Sunnuntaina tokoiltiin lyhyesti ulkona. Ei onnistuttu löytämään yhtään kohtaa parkkipaikalta, joka ei lainehtinut vedessä ;) Onneksi Piitua ei sade haittaa! Vähän vaan silmät räpsyy, kun sadepisarat tietty tippuu silmiin kun P pitää katsekontaktia. Otettiin siis lähinnä seuraamispätkiä ja käännöksiä, yritin pitää pätkät tosi lyhyinä ja palkata usein.

Maanantaina vain lenkkeiltiin kiva pitkä lenkki Joonaksen ja BJ:n kanssa. Piitu hakee nykyään jo lenkilläkin sivulle namin toivossa ;)

Tänään taas tokoa, mentiin naapuritalon parkkikselle jossa on ihan kiva valo treenata pimeässäkin. Saatiin myös aika paljon häiriötä ohikulkevien ihmisten muodossa (kerrankin treenattiin siis sellaiseen aikaan että ihmisiä on vielä liikkeellä! :D). Aloitettiin perusasennoilla ja pepputreenillä, eli kutsuin Piitua eri kohdista sivulle. Sitten taas seuraamista, Piitu oli tosi kiva ja innokas (häntä heilui!), mutta jää mun mielestä edelleen liian taakse. Seurasi kuitenkin käännökset hyvin ja nyt treenattiin myös sitä vasemmalle käännöstä. Sitten otettiin lyhyet paikallamakuu sekä -istuminen, ekaa kertaa takapalkalla. Molemmat sujui hyvin, Piitu oli rauhallinen mutta kuitenkin tarkkaavainen. Kaukoista treenattiin pari kertaa istu-maahan sekä maahan-seiso.

Loppuun otettiin vielä puunkiertoja. Me kärsitään kyllä vakavista vieroitusoireista ja tämä on ainoa säälittävä korvike agilitylle mitä keksin... no, positiivisesti ajatellen Piitun takaakierrot ovat toivottavasti kunnossa kunhan vielä joskus radalle päästään!

Huomenna koitetaan päästä taas jäljelle tarkkuusharjoituksien pariin. :)