Potilas

Välillä on päiviä kun toivoisi, että koira olisi vietitön lapanen.

Torstai-iltana Piitu kaasutteli pupun perään kaupungissa ja siitä seurauksena anturat kärsivät vahinkoa. En tiedä menivätkö ne rikki asfaltilla luukuttamisesta vai äkkijarrutuksesta kun remmi jäi kiinni katukivetykseen, vaiko molemmista.

Piitulla oli tosiaan panta kaulassa ja remmi laahasi perässä, sillä se onnistui vetämään mut kumoon ja samalla ote remmistä lipesi. Pupu lähti meistä metrin päässä ja Piitu pääsi ihan sen kannoille. Muutamassa sekunnissa ne katosivat naapurilähiöön, kuulin vain Piitun ajohaukun kaikuvan.

Onneksi koira löytyi noin viiden minuutin päästä yhtenä kappaleena, se oli tosiaan jäänyt remmistään kiinni, ilmeisesti tulessaan jo kotiin päin. Sitä oli kuulemma useampi ihminen yrittänyt ottaa kiinni, mutta Piitu ei ollut antanut kiinni kenellekään vieraalle. Kuulin myös muutamalta silminnäkijältä, että vaikka Piitu oli käynyt autotiellä, siihen ei ollut kukaan törmännyt.

Vielä siinä kun odoteltiin kyytiä kotiin, useampi ihminen tuli juttelemaan ja kyselemään onko koira kunnossa. Erityiskiitokset Boriksen isännälle, joka sattui paikalle juuri oikeaan aikaan ja toimi henkisenä tukena tärisevälle omistajalle! :) Sydäntä lämmitti myös vieraiden ihmisten apu ja huoli koirasta.

Nyt tassuja on tosiaan hoivattu jo muutama päivä, laitoin kahteen eniten kärsineeseen tassuun siteet ja jokaisessa tassussa on nyt ollut lasten sukka. Sääkin muuttui tottakai heti sateiseksi, joten ulkona ollaan käytetty lasten kurarukkasia vielä sukkien suojana. Tassuja on putsattu vuorotellen Betadinella ja desinfioivalla suihkeella.

Eilinen meni pääosin lepäillessä, Piitu arkoi jalkojansa aika lailla, eikä suuremmin tahtonut liikkua. Tänään meno ja meininki on ollut ihan erilaista; Piitu tahtoisi taas seurata mua joka paikkaan ja ulkonakin yritti päästä hihna kireällä tuoksujen perään. Lisäksi se on jo alkanut piippalla tylsyyttä ja kaipaisi selkeästi aktiviteettiä.

Tassujen hoitaminen on Piitun mielestä ihan totaalisen tyhmää, mutta sehän inhoaa kaikkea jalkojen käsittelyä aina tassupesuista kynsienleikkaamiseen. Häntä menee koipien väliin, korvat päätämyöden ja ilme muuttuu loukkaantuneeksi. Muuten kyllä siteet ja sukat ovat saaneet olla ihan rauhassa, onneksi! Piitu osaa kävellä niillä eikä yritä repiä niitä pois.

Anturatkin näyttävät tänään paljon paremmilta. Tämä yö nukutaan ilman sukkia, jotta tassut saavat vähän ilmaa, eivätkä haudo siteissä. :) Veikkaan, että huomenna meillä on jo täysi työ pitää energinen tyttönen rauhassa ja paikallaan, jos paraneminen jatkuu tätä vauhtia...

Me vietetään nyt siis hetki hiljaiseloa, ensin parannellaan tassukat kuntoon ja sitten odotellaan että juoksut loppuvat. Toivottavasti päästään pian palaamaan aktiviteettien pariin entistä ehompina!