sunnuntai 23. toukokuuta 2010

Kesämenoa

Eilen lähdettiin porukalla kalastamaan ja koiria uittamaan Riihivalkamaan, jossa sijaitsee mammani vanha kotipaikka. Mukana olivat tietysti Piitun suosikkiriehukamut Emma ja Edi! :) Edi oli vielä melkoisen kiinnostunut Piitusta, häntä huiski hirmuisesti ja kovasti yritti pikkumies liehitellä Piitua. Riihivalkamassa onneksi tunteet vähän viilenivät, eikä tarvinnut koko ajan pariskuntaa vahdata, vaan kaikki koirat menivat menojaan ja juoksivat entiseen tahtiin. Piitulle hankittu uusi oranssi vinkuva vesilelu oli ihan hitti, isot tytöt eivät meinanneet pysyä pöksykarvoissaan kun olisivat niin kovin mielellään leikkineet sillä. Piti lopulta laittaa lelu "jäähyylle" autoon, koska molemmat pörräsivät koko ajan ympärilläni ja yrittivät napata lelun. :D Lelua yritettiin siis varjella välittömältä repimiskuolemalta, koska tarkoitus oli että sen kanssa uitaisiin.

Ei-koiralliset lähtivät hulluja piskejä pakoon läheiselle pienelle saarelle, vaikka pilvet näyttivätkin aika uhkaavilta. Hetken päästä joku sai hyvän idean ja päätettiin koirien kanssa liittyä seuraan. Koirat soutuveneeseen (huono idea!) ja keikkuen kohti saarta. Piitu piipitti, valitti ja ulisi, eikä millään ymmärtänyt miksi veneessä olisi pitänyt olla paikallaan samalla kun ihana vesi on niiiiin lähellä! Sain tosissani pidellä sitä hyppäämästä laidan yli. Järvi taisi vähän kaikua, kun koiria piti komentaa... Päästiin hengissä saarelle ja päästettiin piskit vapaiksi (huono idea!). Saari oli melko kallioinen, niinpä vettä kohti suunnistaneet koirat liusuivat tietysti heti veteen eivätkä meinanneet päästä takaisin rannalle. No, eipä se hulluja vesieläimiä Emmaa ja Piitua juurikaan haitannut, veteen piti mennä kerta toisensa jälkeen, uida rinksaa saaren ympäri ja etsiä sopivaa rantautumiskohtaa. Kuvia ei saarelta sattumoisin ole, koska emäntä keskittyi lähinnä vahtimaan Piitun uimista ja ettei typy katkaise koipiaan painellessaan menemään märällä rantakalliolla. Phuuh, vähän liikaa jännitystä!

Kun pilvet kasvoivat isommiksi ja jyrinä alkoi kuulua yhä lähempää, lähdettiin vihdoin takaisin rantaan. Aurinko paistoi vielä hetken ja koirat kuivattelivat itseään juosten.


Märkä ja pörröinen Piipu.


Kaverukset Edi, Emma ja Piitu


"Täältä me tullaan!"


Elovenablondi pellolla ;)

Saatiin koirat pakattua autoon juuri kun esimmäiset isot sadepisarat alkoivat putoilla taivaalta. Täydellinen ajoitus siis. Kiva reissu oli kaikista sydämentykytyksistä huolimatta!

1 kommentti:

Mari kirjoitti...

Valkkarit on kyllä komeita! Harvoin tulee nähtyä mutta aina kun sellaisen kohtaa jossain niin jää kyllä katse kiinni :)