Takana siis taas yhdet tokotreenit, tällä kertaa niitä odotettiin ehkä vähän jopa pelonsekaisin tuntein... viime kerta kun ei päättynyt parhaimmalla mahdollisella tavalla.
Tänään oltiin ainoa koirakko, joten saimme nauttia Anun ohjauksesta ihan rauhassa. :) Teki kyllä hyvää päästä tekemään yhdet tällaiset "koirahäiriöttömät" treenit tähän väliin, tosin Piitullehan tietty riittää häiriöksi vaikka ihan vaan maa joka tuoksuu toiselle koiralle. Tänään myös ilmeisesti joku vaivasi korvassa, sitä piti pysähtyä ravistelemaan aina välillä. No, kaikesta selvittiin taas lopulta, vaikka se toivottomalta tuntuikin... Aluksi leikittiin taas hetki narulelulla, että saatiin nenä ylös maasta. Sitten näytettiin pari kertaa mitä olemme oppineet sivulle tulossa. Vähän taas nenä meinasi eksyä maahan kesken kaiken ja katse harhaili, mutta saatiin lopulta pari suoritusta tehtyä. Tätä täytyy vaan treenata lisää!
Lopputunnin teemana olivat erilaiset seisomiset; kaukojen istu-seiso, liikkeestä pysähtyminen sekä luoksetulon pysähtyminen. Aloitettiin liikkeestä pysähtyminen kuten viime kerralla maahamenokin, eli P seurasi kun peruutin ja pysäytettiin aina namilla. Käskynä tässä "seis". Näissä vauhdissa tehtävissä liikkeissä Piitu on onneksi yleensä ihan kivasti mukana, kunhan saa sen nenän kiskottua sieltä maasta. ;) Sitten yleensä löytyykin virtaa, kuten nytkin.
Seuraavaksi otettiin siis kaukojen istumisesta seisomaan nousemista. Eli ensin Piipu istui, sitten houkuteltiin namilla sen peppu ylös. Tässä käskynä sama "ylös" kuin maasta seisomisessakin. Tämänkin tuntui P hoksaavan ihan mukavan nopeasti. :) Nyt vaan paljon toistoja ja käsiapua pikkuhiljaa pienemmäksi.
Lopuksi otettiin pari luoksetuloa sekä yksi luoksepäästävyysharjoitus. Luoksetuloissa otettiin ensin kaksi pysäytyksellä (kesken juoksun "seis" ja pallo lensi palkinnoksi) ja yksi ilman, palkattiin vain vauhdista (kesken juoksun palkkasana "hyvä" ja koira sai juosta naruleluun kiinni palkaksi). Olin erityisen ylpeä Piipusta, joka istua nöpötti paikallaan ja odotti hienosti luoksetulokäskyä. :))) Tietty tässä auttoi se ettei muita koiria ollut kentällä, mutta kyllä tätä voi pitää meille jo edistyksenä. Ja hurjalla vauhdilla ja innolla kohti mamia, pysäytyksessä hienosti reagoi käskyyn ja heitettyyn palloon. Kyllä se osaa, kunhan vaan tekee! <3
* Edelleen hurjasti sivulletulotreeniä, nyt pitää saada paikka oikeaksi. Palkka tulee siis enää hyvistä suorituksista
* Liikkeestä seisomista, pysäytyksen täytyy olla nopea ja tarkka (mitään steppailuja ei sallita!)
* Kaukojen istu-seiso, tässäkin pitää olla tarkka ettei tule ylimääräistä liikkumista
* Luoksetuloja, pysätyksellä ja ilman. Kuitenkin niin, että vauhdista palkataan useammin ettei koira ala ennakoida pysähdyksiä. Myös eteentuloa pitää harjoitella, esim. seinää vasten nojaten ja jalat haarallaan, jolloin koiran on helppo tulla lähelle
* HÄIRIÖTREENIÄ!
Yhteenvetona tähän loppuun voisi sanoa, että kaiken kaikkiaan ihan hyvä mieli jäi tämänkertaisista treeneistä. Saimme ihan sanallisestikin vahvistuksen siihen, että meidän kannattaa jatkaa tavoitteellisessa ryhmässä, emmekä "joudu" arkitokoon. ;) Tekee hyvää emännän välillä saada vähän vahvistusta, että jaksaa taas uskoa piskiin ja omaan tekemiseen! Kyllä me tästä, treenimotivaatio vaan kasvaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti