Synttärikutsuilla Mustialassa

Piitun paras juoksijakaveri, ihku Boris täytti tänään 2 vuotta! Päästiin Piitun kanssa mukaan synttärilenkille Mustialaan ja olikin tosi kivaa. :)

Alkuun päästettiin koirat juoksemaan pellolle. Piitu pysyi ihan älyttömän hyvin kuulolla, vaikka koko ajan pelkäsin että se lähtee jäljelle. Kovasti vain neiti pyrki koko ajan juoksemaan meistä poispäin, huusin sitä ja se tuli joka kerta, mutta lähti aina uudestaan juoksemaan pois. Ensin epäiltiin jotain jälkeä, mutta nopeasti kävi selväksi minne neidillä oli niin kova kiire... ihanaa järveä kohdenhan se paineli ja samantien veteen polskimaan rinksaa. ;) Ihan parantumaton vesihirmu!

Parasta!

Piitu tanssittaa synttärisankaria.

Piitu olisi varmasti viihtynyt vedessä vaikka kuinka kauan. Talven jäljiltä ei ollut havaittavissa mitään ongelmia tekniikan kanssa, vaan hienosti neiti pulikoi.

Boriksen yllätyshyökkäys...

... ja valtava molskahdus.

"Turha sinne on perässä mennä, se tulee kuitenkin kohta takaisin" tuumii Boris.

Aina yhtä sulokas ja naisellinen Piitu.

Lenkin ja uintireissun jälkeen koirat pääsivät vielä tekemään vähän hommia. Piitu aloitti ihan perus kontaktiharjoituksilla, naksuttelin kontaktista samalla kun vielä höpötettiin muita juttuja Sannan kanssa. Sitten liikkeestä seisomista, jossa sain palautetta käsiavun käyttämisestä. Eli jatkossa pitää luottaa koiraan ja siihen, että se pysähtyy. Oma usko tähän liikkeeseen on vaan horjunut niin vahvasti, että sitä väkisinkin varmistelee ja koittaa välttää epäonnistumisia loppuun saakka. Tänään Piitu pysähtyi ilman käsiapua käskystä. Ei se maailman nopein ja särmin pysähdys ollut, mutta osoittaa että koira tietää mitä käsky tarkoittaa! Liikkeestä maahanmenoa tehtiin pari kertaa, molemmat kerrat ihan hyviä ja nopeita. Yhden maahanmenon Sanna liikkuroi meille kisamaisesti, mutta Piitu ei ollut moksiskaan häiriöstä.

Muutama toisto maahanmenoa pitkältä etäisyydeltä tehtiin sekä kaukoista istu-maahan. Pitkät matkat ok, mutta kaukoissa maahanmenot taas vinoja. Tämänkin jutun kanssa saa taas raapia päätä ihan urakalla, en oikeasti muista missä vaiheessa se on alkanut menemään vinoon. Istumaannousut oli suoria ja nopeita, mutta maahanmenossa se valui vasemmalle.

Luoksetuloa tehtiin myös pari kertaa ja säädettiin loppuasennon kanssa. Piitu myös lähti varmaan ekaa kertaa elämässään tulemaan jo ennen käskyä luokse! Nyt täytyy olla taas tarkkana ettei P pääse varastamaan enää ikinä, niin paljon on tehty töitä että ollaan saatu varma (hah!) paikallaistuminen luoksetuloon...

Seuraamistakin katsottiin, mietittiin ja pähkittiin. Tekee kyllä tosi hyvää saada välillä uutta näkökulmaa omaan tekemiseen... Tuli taas itsetutkistelun paikka, kun tajusin mitä kaikkea teen väärin. Eli jatkossa seuruutreenit taas uudella asenteella!

Piitun jälkeen Boris treenasi pätevästi, vaikka häiriötä oli vähän kaikenlaista. Lopuksi Boris tarjosi vielä synttärikakkua, johon Piitukin pääsi osalliseksi. :) Nätisti koirat odottivat lupaa päästä kupeille, mutta Sika-Piitu päättikin ampaista Boriksen kupilla ja komentaa vielä toista pois siitä. Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt jättää moinen possu kokonaan ilman herkkua tuon jälkeen!

Tässä vielä nätisti omalla kupilla.

Borikselle vielä iso kiitos seurasta ja kivasta illasta! Tässähän kohta alkaa Piitulla pukata jo ikäkriisiä... ikävuosi nro. kolme starttaa kohta, eikä meno ole yhtään sen järkevämpää. ;)