Perjantaina TOKOa, lauantaina jälkeä

Eilen tokoiltiin Piitun kanssa vielä iltakymmenen aikoihin. Piitu oli tosi innokas tekemään hommia ja hyvin kuulolla, eli kivaa oli! Uskalsin ottaa paljon seuraamista ja useita käännöksiä myös. Seuruutin lyhyen pätkän, tein käännöksen ja naksautin kun Piitu oli oikealla kohdalla ja otti kontaktia. Käännökset vasemmalle on hyvät ja niissä kontakti pysyy lähes aina (tosin Piitu ei edelleenkään osaa käyttää takapäätään kunnolla, vaan joudun vähän kävelemään sitä päin), oikealle käännöksissä seuraaminen muuttuu vähän väljemmäksi, mutta naksun kanssa Piitu korjasi nopeasti ja oli paljon särmempi.

Liikkeestä maahanmenoa pari toistoa kuten aina, eikä niissä mitään huomautettavaa. Liikkeestä seisomista otettiin pallopalkalla ja vitsit, että se sai neidin tekemään siistit pysähdykset! Piitu kuumui pallosta oikeastaan juuri sopivasti, se seurasi tiiviisti (vähän meinasi jopa edistää) superkontaktissa ja pysähtyi nopeasti. Huisia, lisää pallopalkkaa jääviin siis!

Otettiin myös useita luoksetuloja pidentäen pikkuhiljaa matkaa metristä pariin metriin, ihan vaan tarkoituksena saada se loppuasento Piitun selkärankaan. Piitu teki myös kaksi paikallamakuuta, molempien kesto ehkä 20 sekuntia. En palkannut makuun aikana, vaan vasta lopuksi pallolla. Ei noussut ja oli muutenkin tarkkaavainen, hyvä juttu.

Tänään vuorossa oli perinteiset lauantairiehut mummalassa kera Chicon ja BJ:n, mutta käväisi Piitu myös jäljellä. Talloin sille tarkkuusjäljen aika kuivalle pellolle, jossa oli paikoittain vähän pidempää ruohoa. Alussa ja parilla ensimmäisellä metrillä oli koiranmakkaraa ja jäljen loppuvaiheessa loivassa kulmassa myös. Jälki vanhentui varmaan vähän alle tunnin. Piitulla oli taas hirrrveä into jäljelle, jonkin verran se malttoi syödä nameja, mutta ei läheskään kaikkia. Keskivaiheilla vauhti taas vähän kiihtyi ja kun tultiin "kulmaan", huomasin että Piitu oli ajanut jälkeä ehkä 20 senttiä oikealla. Aika tarkasti silti, koska kulmalle tultiin. Namit ennen kulmaa hidastivat suunnitellusti vauhtia, ja Piitu selvitti kulman oikeastaan tosi mainiosti. Jäljen lopussa odotteli pakasterasia jossa oli loput namit.

Jäljellä oli kyllä haasteita, sillä sen päällä käveli ennen ajoa todistetusti ainakin yksi ihminen ja pari koiraa. :D Namit sentään saivat olla rauhassa...

Jäljen jälkeen Piitu tahtoi vielä tokoilla, joten otettiin muutamat jäävät takapihalla. Hienosti meni maahanmenot ja seisomiset, vaikka BJ ja Chico toimivat häiriökoirina! Piitu keskittyi ihan superisti ja oli tosi tarkka.

Tämä EI ole liikkeestä maahanmenoa, vaan ihan rehellistä vaanimista.

Ai mitenniin se on kalju?