maanantai 2. elokuuta 2010

Hyvänmielen iltatreenit

Ollaan Piitun kanssa vietetty olosuhteiden pakosta hiljaiseloa treeneistä nyt pari päivää. Tänään oli kuitenkin illalla pakko mennä puistoon vähän tokoilemaan. :)

Ja kyllä olikin kivat treenit, tulin taas tosi hyvälle mielelle Piitun tekemisestä. Teki oikein innokkaasti, vapautuksenkin jälkeen tuli heti viereen ja tapitti silmiin. Häiriötähän meillä ei juuri ollut, mutta eipä sillä väliä!

Uskalsin kokeilla tänään ensimmäistä kertaa sivulletuloa vain käskyllä ja pienellä käsiavulla (= vasemman käden heilautus vähän taaksepäin) ja Piitu haki hienosti sivulle istumaan!! Jes, tuntuu että vihdoin ne piuhat siellä päässä yhdistyvät... ;) Vähän jäi vielä väljästi, mutta ihanaa silti huomata, että liike alkaa tulemaan Piipulta jo kohta ns. selkärangasta. Nyt jatketaan kuitenkin toistoja käsiavun kanssa, mutta aina välillä jätetään sitä pienemmäksi ja pikkuhiljaa sitten toivottavasti kokonaan pois.

Lyhyet seuraamispätkät menivät myös hyvin, kuin myös käännökset. Peruuttamista koitettiin myös ja Piitu kyllä peruuttaakin taas paljon paremmin. Ei tarvitse niin paljon enää "työntää", vaan riittää että vien namin kädessä jonnekin kuonon viereen ja siitä sitten taaksepäin.

Liikkeestä pysähtymisen tehotreenit jatkuivat myös. Olin tosi tyytyväinen siihen, että Piitu malttoi jäädä seisomaan ja odottamaan vapautusta namin syönnin jälkeen. Toivottavasti nyt saadaan heti sinne kalloon taottua, että käskyn jälkeen ei oteta askeltakaan ilman lupaa.

Lopuksi otettiin vielä yksi vauhdikas luoksetulo (Piitu istui upeasti paikallaan, vaikka taas odotutin jokusen hetken ennen luoksekutsua) ja leikittiin hurjasti patukalla palkinnoksi. Kivaa oli ja toivottavasti Piitullekin jäi yhtä hyvä fiilis :) Patukkakin alkaa olla selkeästi Piitun mielestä tosi kiva juttu, yritti mm. varastaa sen treeniliivin taskusta! Pitäisi vaan muistaa edelleen leikkiä tosi paljon.

Tallasin vielä Piitulle yhden makkararuudun, jonne ripottelin viimeiset palkkiolihapullat. Piitu odotti taas rauhassa katulampussa kiinni, eikä ulvonut tai yrittänyt repiä itseään vapaaksi. Edistystä! Tällä kertaa Piitu malttoi selkeästi paremmin syödä nameja ruudusta, eikä lähtenyt kertaakaan ruudun ulkopuolelle. En tiedä johtuiko siitä, että nameja oli nyt enemmän, joten syötävääkin oli paljon. Ei olisi myöskään halunnut millään pois ruudusta kun sinne jäi vielä lihapullan paloja ;) aikaisemmin ei mitenkään erityisemmin laittanut vastaan kun vedin pois ruudusta, nyt taas yritti mennä sinne heti takaisin. Hyvä näin!

Ei kommentteja: